top of page

Ulkonäkö

Pyreneittenpaimenkoiria on kaksi muunnosta: pitkä- ja lyhytkarvainen ja näillä on osaksi eri rotumääritelmä. Suurin osa Suomen pyreneittenpaimenkoirista on pitkäkarvaisia. Tähän rotumuunnokseen lasketaan kuuluviksi myös ns. puolipitkäkarvaiset, kun taas lyhytkarvaiset kuuluvat omaan rotumuunnokseensa. Eroja turkin laadun ja pituuden lisäksi löytyy mm. pään tyypistä, koosta (pitkäkarvaiset 38-48 cm Ja lyhytkarvaiset 40-54 cm) sekä rungon mittasuhteissa.

Muunnoksia saa harkitusti risteyttää keskenään, mutta sitä ei pidetä kovin suositeltavana.
Pyreneittenpaimenkoira on ainoita rotuja, jossa on monta oikeaa tyyppiä. Niin kasvattajan kuin ulkomuototuomarinkin tulisi silti osata erottaa hyväntyyppiset huonoista.

Tämä tuntuu olevan joskus ylivoimaista, sillä kovin huonotyyppisiäkin koiria on Suomessa palkittu sertein ja jopa ryhmäsijoituksin. Tittelit eivät siis takaa koiran laatua, vaikkakin tilanne on vuosien saatossa parantunut huomattavasti.

 

Oppiakseen erottamaan oikeantyyppiset pyreneesit huonoista, on tunnistettava ainakin tärkeimmät seikat, jotka ovat kolmiomainen, kiilamainen pää, jossa on kapeneva kuono-osa ja mahdollisimman paljon kettua muistuttava ovela ilme.

Naaman karvoituksen on oltava kirsun lähellä lyhyttä pidentyen poskissa viiksiksi ja kääntyen taaksepäin antaen tuulentuivertaman ilmeen. Silmien täytyy näkyä karvan alta. Toinen tärkeä asia tunnistaa ovat oikeantyyppiset liikkeet. Niiden on oltava pitkälle ulottuvat, matalat ja maata voittavat. Tämä asettaa tietenkin rakenteelle ja mittasuhteille tietyt vaatimukset. Kulmausten on oltava riittävät, kintereen matala ja rungon hieman korkeuttaan pidempi sekä rakenteen kevyehkö ei missään tapauksessa raskas!

Väreistä kaikki valkoista (ee-keltainen) lukuunottamatta ovat sallittuja: fawn-väri eli kullanpunainen usein tummalla maskilla on suosituin, muita värejä ovat musta, brindle (tiikerijuovainen), harlekiini (merle), eri sävyiset harmaat, kermanväri sekä rotumääritelmän ulkopuolelle jätetty fawn-harlekiini, joka siis on nykyidellään näyttelyissä hylkäävä virhe. Fawnin ja harlekiinin koiran yhdistämistä ei suosita, koska harlekiiniväritys usein peittyy ja koiraa voidaan käyttää jalostukseen fawnina. Kahden merlegeeniä kantavan koiran yhdistäminen kuitenkin tuottaa värivirheellisiä ja usein kuulo tai näkövammaisia pentuja, joten väri halutaan pitää selkeästi tunnistettavissa.


Pyreneessien korvat ja hännät on perinteisesti typistetty Ranskassa ja kaikkialla muuallakin, missä se on ollut sallittua. Nyt, kun molemmat jätetään, kasvattajilla on työtä jalostaa molemmista rotumääritelmän mukaiset. Korvien tulisi olla kevyet ja kärjistään taipuneet, hännässä tulee olla paimenkoukku eikä koira saisi kantaa sitä selkälinjan yläpuolella. Erityisesti hännät ovat pääsääntöisesti liian ylös kiinnittyneitä ja myös turhan raskaita korvia esiintyy paljon. Pyreneesseissä esiintyy muutamissa linjoissa myös luonnontöpöjä häntiä.

bottom of page